maanantai 2. huhtikuuta 2018

Vihdoin Japaniin!

En ole täällä vielä kertonut, että lähden tässä kuussa Japaniin!
Lähden yhdessä nezzun ja nuukun kanssa ja kaiken kaikkiaan vietämme Japanissa kolme viikkoa. Vierailemme Tokiossa, Kyotossa ja Osakassa.
En edes osaa sanoin kuvailla, kuinka innoissani ja iloinen olen. Olen miettinyt tätä reissua niin kauan!

En oikein tiedä, miten lähteä aihetta purkamaan, sillä tämä on mulle tosi tosi iso juttu! Ajattelin listaihmisenä tehdä listoja, jotta saan ajatuksiani jotenkin sellaiseen muotoon, että niitä olisi miellyttävää lukea. Jotta tämä ei olisi hirveä tekstiseinä, laitan väliin fiiliskuvia matkasta, joita olen lähettänyt nezzun ja nuukun kanssa matkakeskustelussamme + muutama muu kuva.

Eniten odotan...

Engeki Haikyuuta

Matkan ajankohta valikoitui juuri keväällä näytettävän Haikyuu-stagen mukaan, joten osaatte varmaan odottaa, että tätä odotan kaikista eniten. Minun on pitänyt mennä katsomaan stagea jo muutamana vuotena aiemmin, mutta eteen on tullut aina jotain sellaista, joka on estänyt matkan teon täysin. Vihdoin pääsen. VIHDOIN PÄÄSEN! En voi uskoa, että näen vihdoin näyttelijät livenä esiintymässä lavalla, voin tuntea lattian tömähdykset koreon hyppykohdissa, musiikin basso voi hyrisyttää sisintä, pääsen pidättelemään räkäistä itkuani ja tyhjentämään lompakkoni bromideihin.
Näen stagen ainakin kolme kertaa: kerran Tokiossa, kaksi kertaa Hyogossa. Etenkin Hyogossa meillä on ihan huippupaikat! 😭💕 Meillä on vielä muutama extralippukin, jotka voimme tietysti itse käyttää, ellei saada niitä myydyksi.
Jos muuten haluat lukea stagemietteitäni, tsekkaa twitterissä #stagemamia. Tagin käyttöönotosta ei ole kovin kauan, joten tällä hetkellä siellä on vain Haikyuu-juttuja, mutta tulossa on muutakin. Stagejen katsominen on minulle vain hiukan hankalaa, sillä 2-3 tuntia vapaa-aikaa on vaikea löytää. Ei kannata odottaa siis mitään kauhean säännöllistä sisältöä, spämmään fiiliksiä aina kerralla sit paljon kun oon jonkun stagen katsonut. 😂


Arpajumalathan antoi meille loppujen lopuksi lippuja yhteensä seitsemään näytökseen. :DD



Kulttuurin ja kielen kokeminen vihdoin maassa itsessään

Olen ollut pienestä asti kiinnostunut aasialaisista kulttuureista. Pienenä mulle iso juttu oli Kiina, mutta se vaihtui aika nopsaan Japaniin. Niinpä on ihan huikeaa päästä vihdoin näkemään ja kokemaan maan tapoja maassa itsessään! Jännittävää nähdä, tuleeko eteeni jotain kulttuurillisesti yllättävää! Odotan niin paljon maisemia, temppeleitä, museoita, arkkitehtuuria ja kaikkea Suomeen verrattuna erilaista!


Teemakahvilat

Olemme suunnitelleet mm. Haikyuu, Card Captor Sakura, @Home café ja Milkyway -kahviloihin menoa! Lisäksi käyn yksin testaamassa (nezzua ja nuukua cringetti ajatus liikaa :D) myös butlerkahvilan. Haluan testata niin monta erilaista teemakahvilaan kuin vain ehtii ja budjetti sallii!


Shoppailu


No siis. Oletan, että tulen takaisin tyhjän lompakon ja täysien laukkujen kanssa. Animekrääsä, vaatteet, animekrääsä, tussit, tarrat, animekrääsä, laukut ja animekrääsä kiinnostavat nyt näin esimerkiksi.



Ruoka


Ylipäätään ulkomaille mennessä paikalliseen ruokaan tutustuminen on ihanaa, Japaniin mennessä se on extraihanaa! En malta odottaa kaikkien herkkujen syömistä Japanissa! Pääsen maistamaan varmasti asioita, joita en ole ennen edes suuhuni pistänyt.



Animejuttuja

Odotan paljon sitä, miten helposti pääsen toteuttamaan erilaisia animeharrastuksen osa-alueita. Shoppailun, eventtien ja stagen lisäksi tarkoituksena olisi vierailla muutamissa animeista tutuissa paikoissa!





Eniten jännittää...


sen vähäisenkin 

Itsetunnon romahtaminen

Vihaan pituuttani ja olen aloittanut vihaamaan kasvojen piirteitäni entistäkin enemmän. Lisäksi ihoni on ollut nyt jatkuvasti huonossa kunnossa säävaihteluiden, stressin ja hormoneiden takia. En millään täytä japanilaisia kauneusihanteita, jotka ovat myös lähellä omiani. Jännittää, kuinka useasti tulen illalla itkemään, koska olen koko päivän nähnyt pieniä, siroja ja tyylikkäitä paikallisia. Tiedän jo, miten tunnen itseni läskiksi kun joudun vaatteissa ottamaan suuria kokoja. Vihaan tunnetta, kun näen muiden pään yli. Yritän valmistaa itseni ja häivyttä tyhmät, järjettömät ajatukseni parhaimman mukaan, mutta tämä ahdistaa minua kaikista eniten. Miten kestän itseäni Japanissa, kun en kestä edes kotona yksin ollessani katsoa itseäni varsinkaan meikittä ja höntsyissä?

Japanilaisten ajatukset ulkomaalaisesta

Pelkään, että mokaan jotain isosti, ja kaikki ajattelevat "huoh tommonen bakagaijin, menis kotiinsa". Tiedän, että minua kohtaan käyttäydytään varmasti hyvin, mutta tiedän myös, että pään sisällä kulkevat mietteet ovat ehkä ihan erilaisia. Jännitän myös esimerkiksi miten muut ulkomaalaiset käyttäytyvät stagea katsoessa (sinne ei  nimittäin niin vaan mennä katsomaan esitystä samalla ajatuksella, kuin menisit vaikkapa Suomessa), sillä minut ympätään heidän kanssa samanlaisiksi.

Missaanko jotain?

En osaa Japania kauhean hyvin. Ymmärrän puhetta ihan ok (esim. just stageissa pysyn mukana hyvin!), mutta oma puheentuotto lukemistaidosta puhumattakaan ovat jähmeitä. Tiedän, että saisin sitä enemmän matkasta irti, mitä enemmän kieltä osaisin.
Mietin myös, jos aika jää kesken, olen tosi väsynyt ekoina päivinä tai jos tulenkin vaikka kipeäksi! Tämä ei tosin ole niin suuri pelko, sillä tämä ei ole once in a lifetime reissu, kyllä sinne Japaniin uudestaankin pääsee!

Miten toteutan treenaamisen Japanissa?

Olen tällä hetkellä melko hyvässä fyysisessä kunnossa, ainakin omalla mittapuullani. Toivon, että saisin pidettyä jonkinlaista aktiivisuutta yllä myös Japanissa. Etenkin kun tiedän jo valmiiksi, että tulen syömään siellä epämääräisemmin. Olisi sääli palata Suomeen ja todeta, että kaikki tekeminen on vaikeampaa.

Kotiin paluu

Onko sieltä oikeesti pakko lähteä?
En varmaan tule kirjoittamaan tänne enää enempää aiheesta ennen matkaa. Twitterissä (@brovvnies) voi seurata minua ja tagilla #korppireissu löytyy meidän kaikkien matkafiilistelyä!

OLEN NIIN INNOISSANI, ETTEN MALTA ENÄÄ ODOTTAA MATKAA!!!


lauantai 24. helmikuuta 2018

Snäpiti snäp kuulumisia

Moikka pitkästä aikaa!

Onpa harmillista, että mulle tuli nyt tällainen tahaton blogitauko. Syynä mulla on se sama kuin kaikilla: kiire.

Ensimmäiseksi tähän muutaman kuukauden tauon jälkeen ajattelin, että palautan teidät taas oman elämäni tahtiin, joten kerron kuulumisia Snapchatin tallennettujen otosten avulla. Joku toinen kerta tarjoan teille taas fiksumpaa sisältöä. Minulla nimittäin olisi niin paljon melkein rakentavaa kerrottavaa animesta, cosplaysta ja muistakin jutuista! Haluan nyt joka tapauksessa aloittaa tällaisella höpsöllä ja kevyellä, mikä toki sivuaa kaikkea edellä mainittua.


Tästä aloitetaan! #episodeawcaw :in eli Rintamasuunnan Haikyuu cmv:n Work this bodyn kuvaukset jatkuivat lokakuussa!


Täs mä lähtökuopissa ja kipeenä (niin kuin nyt, miksi oon kipeä koko ajan???)
Voitte kuvitella miten kipeänä olin sen jälkeen, kun olimme kuvanneet shortseissa ja t-paidoissa kohtaukset ulkona.






EN VOI MUUTEN USKOA, ETTEN OLE LAITTANUT TÄNNE LINKKIÄ EDES VALMIISEEN VIDEOON!!! 
Katsokaa se TÄÄLTÄ tai tosta alta, mutta laittakaa nyt kuitenkin koko näytölle video, mistä katottekaan. Tää cmv on minulle kovin rakas. 





Tässä vielä viimeisiä juttuja cmv:n tekoprosessista.


Voin sanoa, että kyllä huumori kukkii mun Snapissa ku lainasin äidin mekkoa.



Mä mietin, että laitanko tän tänne näkyviin vai en. Sitten tuumailin, että eipä mulla oo juuri mainetta mitä menettää (ellei työporukka/lasten vanhemmat löydä tänne, siinä tapauksessa pyydän vain anteeksi teiltä, kyllä mä hommani hoidan vaik oonki tämmönen)
Mulla oli vähän fiiliksiä ku näin ton SnK 3. kauden promokuvan.



Iloitsin myös kun sain vihdoin mun jättisuuren Haikyuu -julistekalenterin kotiin!!!



Kävin pelimessuilla kannustamassa Rintsu-tovereita, jotka esiintyivät siellä.
Esiintymisvideo löytyy täältä. Meillä oli siis avajaisshow Cosplayn SM-kisoissa Avatarista. Itse en ollut esiintymässä, mutta olin ollut antamassa tiukkaa palautetta harkoissa. Oikeesti kyl vaa lätisin siellä et "TE OOTTE IHANIA".


En jaksa kääntää tätä, koska olen laiska papana, mutta tässä oottelen Mein ja Miruuzzin (Rintsun juttuja ihaileva ihana henkilö!) kanssa Cosplaykisojen alkua!



Joululomalla kävin äidin ja isän luona kissan vahdittavana.



Tää on Uudelta Vuodelta.


Sitten tämän vuoden puolelle vihdoin!
Haluttiin tehdä Mein kanssa mokkapaloja. Taidettiin suunnitella meidän Yukiconin Animevisailua silloin.


Tää oli huono päivä Haikyuu merchille. Nuuku hukkasi Ushijimansa, mä katkoin työrepussa roikkuvan Hinatan.


En oo ollu oikein kunnossa sitten joululoman. Oon kipeenä koko ajan ja se ärsyttää. Mun treenit on menny ihan sekaisin, kipeys sotkee myös mun unia, niin kuin kuvasta näkyy. Sitten kun tästä tervehdyn niin musta tuntuu, että pitää lähteä tekee niin kevyesti kaikkea, että sekin ärsyttää. Tulevia lihasjumeja odotellessa. :))))


Puhun Yukiconin meidokuvauksista tässä. Anakichi onnistui ottamaan minusta kivan kuvan! Pakko näyttää nyt se, vaikkei Snapista peräisin olekaan.






Huijaan vähän kun nää on Instastoorista ja vielä Rintsun.
Kävin siis Desussa ja olin sielläkin meidona. Osuvasti kouluteemaisessa kahvilassa olin luokan otaku, joten pääsin käyttämään itabagiani tositilanteessa.


Sitten oli #episodefrozenaf eli taas yhden Rintsun cmv:n kuvaukset.


Ohjaaja on ohjaajamainen.





Tuskaahan se oli! Olin ollut edellisellä viikolla yllätys yllätys kipeänä, joten pakkasessa olo liian vähässä vaatetuksessa ei tehnyt hyvää. Mutta tosiaan, kaikki oli sen arvoista! Eiköhän saada kiva video kasaan.




Pääsin pitkästä aikaa hevosen selkään.
Mun suurin syy olla mukana tässä projektissa tbh. 😂



Nauratti kun Mei totesi, että Haloo Helsingin Texas ja Show by Rockin Bud Virgin Logicin Schlehit Melodie kuulostavat samalta.



Elisa tuli meille tekemään Yukiconin cossia ja toi pikkuhaukkunsa mukaan!!! ♥



Pidettiin Mein kanssa Yukissa vähän erilainen Animevisa, nimittäin Animevisailu, josta pyrimme tekemään hiukan tv-visaohjelmien tapaisen. Niinpä piti olla ääntä pitävät vastausesineet.
Oli tosi hauskaa pitää visaa taas ja hauskaa tehdä aina jotain vähän erilailla!



Elisa ja Mei Show by Rock cosseissaan Yukissa.



Satunnaisia kuvia???



Katsoin eilen junassa taas vaihteeksi Haikyuu stagea.



Noin!
Nyt olette päässet kiinni nykyhetkeeni.
Tervetuloa takaisin näiden järjellisten ja järjettömien postausten pariin! Toivottavasti voin suoda teille uutta sisältöä pian.

tiistai 14. marraskuuta 2017

Tältä kaudelta katson näitä

Syyskautta mennään animerintamalla ja olen iloinen, että pitkästä aikaa pääsen kirjoittamaan lyhyitä pätkiä animeista, joita tällä hetkellä katson! Näin kauden keskellä osaan sanoa jo vähän ajatuksia suurimmasta osasta sarjoista, mutta en vielä tiedä lopullista mielipidettäni. Minusta se on vaan hauskaa, sillä silloin tämän postauksen lukijalla on mahdollisuus vielä tutustua sarjaan kun se on on-going ja ilman minun kiveen hakattua näkemystä animesta. Periaatteessa tässä olisi myös mielestäni mahdollisuus keskustelulle kun kaikki on vielä niin avointa, mutta nykyisessä blogimaailmassa en usko tämän tapahtuvan. 🙈 Minut saa toki yllättää!


Sangatsu no Lion 2nd season / 3月のライオン 第2シリーズ


Olipa kiva, että Sangatsu no Lion sai nyt jatkoa! Tuntui, että olisi palannut kotiin kun laitoin ensimmäisen jakson pyörimään. Viime kauden loppu oli minulle hiukan pettymys, sillä mielestäni siinä keskityttiin liikaa Shimadaan. Onkin ollut ilo huomata, että nyt juuri päähenkilö Kiriyama ja siskokset ovat saaneet paljon aikaa omaan tarinansa etenemiseen. Tai ehkä enemmänkin hahmokehitykseen?

Mulle parasta tässä sarjassa on ehkä se, miltä se näyttää ja kuinka pienillä eleillä se osaa välillä kertoa tarinaansa. Myös tunnelmanluonti on mahtavaa. Tätä katsoo viihteen lisäksi taideteoksena. Katsoin tätä viime viikonloppuna kun odottelin yökylässä olevien kaverien heräämistä. Kun yksi heistä sitten heräsi ja tassutteli huoneseeni hän kysyi "onko toi leffa?" Se kertoo mielestäni siitä, että tän animen ulkoasu ei ole ihan perus viikottain ilmestyvän sarjan tapaista. Suosittelen siis!


Ballroom e youkoso / ボールルームへようこそ


Tämähän on alkanut jo aiemmin, mutta on edelleen on-going joten pääsee tälle fiilistelylistalle!

Odotin Ballroom e youkoson alkamista jo ennakkoon, enkä onneksi pettynyt sarjaan sen alettua. Ei ole monia urheiluanimeita, joista olen tykännyt paljon, mutta Ballroom e youkoso kuuluu kyllä niihin tykättyihin! Syitä ovat hahmojen ihanuus, laji tulee kunnolla esitetyksi ja on olennainen osa tarinaa ja noh, tarina on ylipäätään hyvä. Olen iloinen, että tällainen ei niin tunnettu laji tulee myös esitetyksi. Mielestäni urheiluanimen onnistumisesta kertoo myös se, kuinka mielenkiintoiseksi se saa lajinsa tehtyä. Itselleni on jäänyt jokaisen jakson jälkeen tunne, että voi kunpa olisin taas tanssitunneilla (vaikka en ole paritanssia siis harrastanutkaan)! Todella mukavaa on myös se, että hahmokaartiin kuuluu sekä tyttöjä että poikia ja se on muutenkin monipuolinen.

Edelleenkään tosin en tiedä mielipidettäni ylilyövistä anatomisista ratkaisuista. Ne korostavat tanssiliikkeitä ja vartalon asentoja hyvin, mutta näyttävät... rumilta. Toisaalta tyyli on kuitenkin persoonallinen ja osa sarjan ilmettä. Missä muuallakaan voisi iloitella asennoilla, joihin ihmiskeho ei oikeasti taivu, kuin animaatiossa?


Blend S / ブレンド・S


Jos Sangatsu no Lionia katson taideteoksena, tätä katson viihteenä. Blend S tuo minulle hyvän mielen ja sitä katsoessa ei tarvitse pohtia, tulkita tai ajatella liikaa. Kunhan vain keskittyy söpöilyyn! Muhun iskee tämmöset hahmotyyppeihin ja animenörtteysläppään nojaavat sarjat ja Blend S onkin molempia todella vahvasti! Pidän tässäkin sarjassa siitä, että vaikka sarjan focus on "söpöt tytöt tekemässä söpöjä asioita" on mukana myös jätkiä, joilla on oikeasti luonne ja he ovat vielä ihan kivoja hahmoja.
 Oletteko muuten jo nähneet tämän sarjan op:sta tehtyjä memejä?

Himouto Umaru-chan R / 干物妹!うまるちゃんR


Jee jee jee Umarun toinen kausi! ♥
Tässä on todella paljon samoja tekijöitä kuin Blend S:ssä ja siksi tykkäänkin Umarusta. Sarjan sivuhahmot ovat saaneet lisää kuoria luonteisiinsa sitten ensimmäisen tuottarin. Sarjan päähenkilö on taas pysynyt ihanana itsekkäänä itsenään. Eniten nautin Umarun ja Taihei-isoveljen välisestä vuorovaikutuksesta.
JA TOI ED!!!!

Osomatsu-san 2nd season / おそ松さん 第2期


Mulla oli melko löyhät perusteet aloittaa katsomaan Osomatsua uudestaan: tiedän, että tästä puhutaan, joten haluan pysyä kärryillä ja ekan kauden jotkut vitsit olivat ihan hauskoja. Täytyy valitettavasti sanoa, että tokalla kaudella olen toistaiseksi nauranut vaan ekan jakson jollekin jutulle, jota en edes enää muista. Visuaalinen ilmehän Osomatsussa on hauska, mutta valitettavasti minulle sarja ei tarjoa juuri mitään. Tuntuu kukkahattutädiltä kun sanon, että jatkuva väkivaltahuumori yhdistettynä kakkavitseihin ei vaan naurata. En nyt yritä mitenkään tässä puoltaa omaa huumorintajuani sillä myös minä nauran kakkapissatissihuumorille, jos se on eri tavalla toteutettua. Olen varma, että ehkä tästä löytyy vielä joku läppä, joka naurattaa, joten aion katsoa sarjan loppuun asti. 
...vaikkakin aina kun varsinkin Dayon ja Dekapan astuvat ruutuun astelisin mieluummin tulisien legojen päällä.

Just Because!


Tätä olen ehtinyt katsomaan vasta kahden jakson verran, joten toistaiseksi mielipiteen sanominen on vaikeaa. Sarja on kuitenkin pelkistetysti kaunis ja hahmojen ajatukset tulevaisuudesta samaistuttavia. Se tuntuu myös hyvällä tavalla arkiselta ja realistiselta. Just Because! nojaa tarinassaan hahmoihin ja niiden välisiin suhteisiin. Toivon kovasti, että sarja tarjoaa tarinassaan riittävästi käänteitä, ettei se muutu tylsäksi.

Osake wa Fuufu ni Natte kara / お酒は夫婦になってから


Tämä on lyhäri alkoholinjuomisesta. Joo-o luit oikein. Mutta tiedättekö mitä, ihme kyllä tämä ei ole mitään järjetöntä känniääliöhuumoria vaan itseasiassa ihan söpöä! Päähenkilönä ovat Chisato ja hänen miehensä Sora. Yleensä jaksossa Chisato tulee kotiin, Sora valmistaa tälle jonkun drinkin ja sitten Sora ihailee söpöä höpsöä vaimoaan. Ei mitään maata mullistavaa, mutta kolme minuuttia on juuri sopiva aika tämmöselle hölmölle välipala-animelle. Sarjassa muuten neuvotaan miten siinä näkyvät drinkit tehdään. Mukana on myös alkoholittomia versioita!


Näiden lisäksi katson tällä hetkellä Aggressive Retsukoa (lyhäri, jatkunut jo kauan, rakastan) ja muutamia muita kesken jääneitä sarjoja aiemmilta kausilta. Tarkoituksena olisi myös aloittaa ainakin Mahoutsukai no Yome ja ehkä myös Kino no Tabin uudempi versio. 

Suositteletteko vielä jotain muuta tältä kaudelta? 
Mitä mieltä olette minun katsomistani animeista?